Siltähän tuo olemus alkaa pikkuhiljaa kieltämättä näyttääkin, kuvassa viikkoja siis tosiaan 37+0. Kahta päivää aiemmin neuvolassa saatiin sf-mitaksi 34 cm, jota isompaa lukemaa ei olekaan koskaan omalla kohdallani mitattu. Tässähän siis saatetaan vielä tehdä henkilökohtainen ennätys, jos mahaa tosiaan vielä muutaman viikon ajan kasvatellaan. Toivottavasti se ei tarkoita sitä, että tyyppi on ihan mahdoton mötkäle.
Vaikka tosiaan, jos hän vielä mahassa kovinkin pitkään viihtyy kasvamassa - maanantaisen neuvolalääkärin jälkeen asia nimittäin alkoi hiukan jännittää! Odotin lääkärin tutkimuksesta selviävän tieto siitä, että kohdunsuu on tuttuun tapaan vielä napakasti kiinni, näinhän on todettu joka ikinen kerta kun noita tutkimuksia tässä ja aiemmissa odotuksissa on tehty, vasta käynnistävät lääkkeet ovat niitä muutoksia saaneet aikaan. Vaan toisin oli tällä kertaa! Pientä kypsymistä oli siis havaittavissa. Sehän ei tietenkään välttämättä tarkoita yhtään mitään. Mulle tämä on silti aivan ennenkuulumaton tilanne ja hiukanhan tuo hermostuttaa - odotinhan käyntiä kovasti nimenomaan voidakseni huokaista tyytyväisenä synnytyksen olevan vielä kaukana tulevaisuudessa ja uskaltavani siis paiskia muuttohommia ihan rauhassa. Mutta ei sitten, eletään jännityksessä.
Muuttomme tosiaan tapahtuu ensi viikolla, joten vähintään pari viikkoa soisimme pienen vielä pysyvän mahassa. Siihen asti jokainen supistus ja kummallinen vihlonta jännittää ihan varmasti! Olisi toki edelleen ihan loistavaa päästä kokemaan se synnytyksen luonnollinen käynnistyminen. Jos siis saisin tässä jotain toiveita esittää, toivoisin kovasti, että kun olemme vihdoin uuden kodin katon alla koko porukka ja kaikki on jotakuinkin valmista, tekee rentoutuminen taikansa ja pieni ymmärtää hetkensä koittaneen! Vaikka totta kai, suurin toive tietysti on, että saamme tyypin turvallisesti ehjänä syliin. ♥
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti